Heipäheiii
Enpäs ehtinytkään eilen kirjoittaa, koska piti katsoa uusin jakso Game of Thronesista. On sinäänsä tosi virkistävää kun uutta tuotantokautta ei pysty nielaisemaan parilta istumalta (eikä sellaiseen ole enää aikaa), mutta toisaalta on kuumottavaa joutua odottamaan aina viikko uutta jaksoa! Ihan kuin nuorempana jolloin OC:n uusia jaksoja tuli odotettua kieli pitkällä koko viikko! No mutta se siitä aiheesta, tänään tulin avautumaan minun ja mieheni ikuisuusprojektista eli ruoka- ja liikkumistottumusten PYSYVÄSTÄ muutoksesta!
Olemme juuri sellaisia mukavuudenhaluisia vätyksiä, jotka aloittavat muutaman kerran vuoteen, etenkin aina uutena vuotena, hankkeen jossa tarkoitus on herkutella vähemmän ja liikkua enemmän. Olemme kumpikin ihan normaalipainoisia mutta kyllähän sen huomaa omasta olemuksesta ja vireystilasta milloin syö hyvin ja milloin ei. Ja kunnosta sen, millon liikkuu tarpeeksi ja milloin ei :'D Poikkeuksellisesti tänä vuonna uusi vuosi ei tarkoittanut omalla kohdallani perinteistä treeni- ja terveysintoilukautta koska olin aivan viimeisilläni raskaana eikä sattuneesta syystä kumpikaan edellämainittu elämänmuutos kiinnostanut vähääkään. Nyt vauva on kuitenkin jo isompi ja imetystaivalkin päättynyt joten ei ole mitään tekosyytä olla ottamatta itseään niskasta kiinni. Kertaalleen jo tänä kesänä yritimme ja itse pääsin jo aika hyvään alkuun sokerin vähentämisessä ruokavaliosta. KUNNES tuli repsahdus. Ikinä ei pitäisi mennä nälissään eikä vittuuntuneena kauppaan, tappio on lähes väistämätön ellei ole aivan teräksinen itsekuri (jota minulla ei ole). Mies ei ole onnistunut ruokapuolessa sen paremmin, mutta on käynyt koko kesälomansa viisi kertaa viikossa salilla! Tunnen suorastaan suorituspaineita! Siispä olenkin nyt yrittänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja aloittaa varovaisesti lenkkeilyn, noin kahden vuoden tauon jälkeen. Olen käynyt jo pari kertaa ja hämmästyttävän hyvin on kulkenut, täysin yli odotusten. Ehkä loputon vaunujen työntely viimeiset 7kk on tuottanut jonkinlaista peruskuntoa :D Harmi vaan, että kotoa lähteminen on niiiiiiin vaikeaa välillä....
Koska epätoivo on kaunista (lue: syyskuussa on häät ja haluaisin mahtua ralph laurenin kotelomekkooni ja näyttää nätiltä) aloitin myös DETOX-kuurin. Aivan hirveää myrkkyä, kaikenmaailman yrttejä sekoitettuna ja maku on kuin laimealla yskänlääkkellä. Onneksi ei tarvitse juoda kuin yksi lasillinen päivässä :'D Toki sen lisäksi vielä täytyy juoda 1,5 litraa vettä, joka on myös helpommin sanottu kuin tehty! Miten se voikin olla niin vaikeaa.
Nyt täytyy mennä vielä urheasti lenkkeilemään, meni vähän myöhäiseksi kun miehen oli AIVAN pakko päästä kauppaan vielä.
Palataan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti