Heippa hei, alkuinnostuksen huumassa tulen heti uudelleen mestoille kertomaan kaikkea tärkeää :D Tänään oli kunnon kaverilauantai (joka tietenkin on jo ohitse koska vauva meni nukkumaan jne). Aamupäivällä kävin vaunulenkillä vanhan, uudelleenlöydetyn ystävän kanssa ja vaihdettiin koko kesän kuulumiset parissa tunnissa. Voin kertoa että montaa hiljaista hetkeä ei löytynyt! Sitten pitikin mennä kaupan kautta kotiin koska olimme kutsuneet illaksi kaveripariskunnan kylään. Heillä on myös pieni lapsi joten kyseessä oli varsinainen vertaistukikokous. Koska meidän poika ei ole mikään pitkien päiväunien ystävä, oli illan tarjottavien oltava nopeasti ja helposti tehtäviä. Päädyin sitten kaupan valmisjauhemuffinsseihin jotka tuunasin pätkiksillä ja uuteen bravuuriini, härkäruisnappeihin. Ohje, olkaa hyvät:
- pussi ruisnappeja, original tai valkosipuli
- purkki valkosipulituorejuustoa
- basilikan lehtiä
- härkäsiivuja (siis voileipäleikkelehyllystä)
Ota ruisnappeja ja täytä ne valkosipulituorejuustolla. Itse käytin creme bonjouria mutta varmaan mikä tahansa vastaava ajaa asian. Siihen päälle sitten härkäsiivuja (jotka puolitin ja käärin rullalle ja asettelin nätisti tuorejuuston päälle) ja koko setin päälle basilikanlehti. Aikaa menee nappien määrästä riippuen 10-15 minuuttia ja tulee muuten hyviä. Olen nyt tehnyt näitä pariin juhliin ja molemmilla kerroilla kaikki meni kuin kuumille kiville, eikä tämä tehnyt poikkeusta. Kiireisen ihmisen huippuherkku! Kuvaa en kyllä muistanut ottaa, pahoittelut.
Ihan kiva ilta kaiken kaikkiaan, se aina piristää kun näkee ihmisiä. Täkäläisillä kavereilla aika harvoilla on lapsia joten toisinaan tuntuu vähän erakolta kun kökötetään pääasiassa täällä kolmisin iltaisin tai lähdetään juhlista tai illanistujaisista ajoissa koska vauva väsähtää. Ja ei, meillä ei ole vaihtoehtona että vauva laitetaan nätisti nukkumaan vaunuihin ja sitten kotona vaan siirretään hänet jatkamaan uniaan omaan sänkyyn. Hell no! :'D nukkumisjutut on meillä aina vähän työstössä, aiheesta tulossa toki oma postaus. Meillä ei siis ole täällä mitään turvaverkkoa, joten olemme aikalailla oman onnemme nojassa, lukuunottamatta yhtä työkaveriani joka käy hoitamassa välillä poikaa että voimme miehen kanssa tehdä jotain joskus yhdessä, ihan kahdestaan. Kummankin vanhemmat asuvat 250-400km päässä joten mummot ja papat eivät tosiaan kurvaa lauantai-iltana lastenhoitoavuksi jos on tarvetta. Eli jos on menoja, mennään pääasiassa vuorotellen. Mutta eipä siinä mitään, toistaiseksi ongelmia ei ole ollut.
Tässä tämänkertaiset, palataan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti